Lyseonmäki mukana LUMA-ohjelmassa

Lyseonmäen yläaste ja lukio lähtivät projektiin mukaan talkoohengessä. Heti LUMA:n alkuvaiheessa opettajat kartoittivat luonnontieteiden (FY, KE, BG) laitteistohankintatarpeet ja miettineet toimintaideoita. Opettajat käyttivät runsaasti vapaa-aikaansa osallistumalla LUMA-aineiden tietotasoa lisääviin tapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin. Lyseonmäki järjesti syksyllä 2000 itsekin koulutustilaisuuden aiheesta "Graafinen laskin mittausvälineenä". Kurssille osallistui heinolalaisten lisäksi Lahden ja Hollolan LUMA-opettajia.

Opettajien aktiivisuus on näkynyt uusien valinnaiskurssien tarjonnassa. Lukion uusina kursseina ovat toteutuneet avaruusfysiikan kurssi ja ohjelmointikurssi JAVA-kielellä, yläasteella ohjelmointikurssi C-kielellä. Yläasteella jo perinteisiksi muodostuneille matematiikan syventäville ja tukikursseille sekä laborointikursseille ja tietotekniikan  kursseille on riittänyt osallistujia  oppilasmäärän pienentymisestä huolimatta. Edellisten lisäksi erityisesti energia on otettu korostetusti mukaan fysiikan ja biologian opetukseen.

Helpottaakseen tietämystä oppilaiden valmiuksista siirtyä asteelta toiselle Lyseonmäen yläaste kutsui kevään 2001 aikana ensin Heinolan kaikkien ala-asteiden viimeisiä luokkia opettavat luokanopettajat ja sen jälkeen lukion matematiikan ja luonnontieteiden opettajat niveltämispalavereihin. Palavereissa kartoitettiin käytännössä havaitut "osaamisongelmakohdat" oppilaan siirtyessä ylemmälle asteelle ja mietittiin keinoja riittävien opiskeluvalmiuksien saavuttamiseksi  jatkavan oppilaitoksen vaatimustason huomioiden.

Yksi tärkeä tavoitteemme toteutui, kun ensimmäinen LUMA-luokka aloitti Lyseonmäen yläasteelle syksyllä 2001.

Syksyllä 2001 toteutettiin koulun kaikille oppilaille kaksi kyselytutkimusta. Matematiikan kyselytutkimuksessa kartoitettiin oppilaiden mielipiteitä matematiikan opiskelusta ja asenteista matematiikkaa kohtaan. Tutkimus antoi arvokasta tietoa opettajille ja vahvisti monia ennakkokäsityksiä tyttöjen ja poikien eroista. Toinen kyselytutkimus suoritettiin oppilaiden kotitietokoneista ja Internet-yhteyksistä ja niiden opiskelukäytöstä. Tutkimus osoitti, että kotitietokone oli 86 %:lla ja Internet-yhteys 68 %:lla yläasteen oppilaista. Lukiolaisilla lukemat olivat vieläkin suuremmat. Oppilaista kuitenkin vain viidesosa hyödynsi uutta tekniikkaa aktiivisesti opiskelussaan. Oman koulun tuloksia voi peilata samaan aikaan tehtyyn  kirjallisuustutkielmaan "Tytöt, pojat ja Internet".

Lukuvuoden 2001–2002 aikana kaupunki ja koulut laativat tietostrategian. Tavoitteena on antaa oppilaille vankat ja monipuoliset tietotekniset taidot jatko-opiskelua varten. Yhtenä osana strategiatyöhön kuului opettajien osaamisen kartoitus ja OPE.FI-koulutuksen järjestäminen. Niinpä koulutuksen painotusalue lukuvuosina 2001–2003 oli tietotekniikka.

Vuosien 2003–2004 valtakunnallisia kehittämistoimenpiteitä olivat erityisesti  opetusmenetelmien ja työtapojen kehittäminen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö matematiikan ja luonnontieteiden opetuksessa.  Lisäksi painotettiin opetuksellisen yhteistyön kehittämistä LUMA-aineita soveltavien aineiden kanssa ja valmistautumista uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon. Tavoitteena oli myös edelleenkin lisätä opettajien osaamista ja verkottumista.

Lyseonmäen koulu otti haasteen vastaan. Yhtenä tavoitteena oli saada oppilaat hyödyntämään tietotekniikkaa tehokkaasti opiskelussaan. Tietotekniikan opettajan opintojen myötä lukuvuosina 2002–2003 käynnistyi kolme uutta hanketta.  Kaksi hankkeista on itse ohjelmoituja internetissä toimivia oppimisympäristöjä,  toinen tietotekniikan ja toinen biologian (lähinnä lukion) opiskeluun. Kolmas hanke yhdistää työtavat ja tekniikan. Yläasteella toteutettiin ensimmäisen kerran JAVA-kurssi syksyllä 2003 – kohderyhmänä LUMA-luokka. Kurssi toteutettiin materiaalin jaon sekä viikkotehtävien työstämisen ja palautuksen osalta oppimisympäristöä hyödyntäen. Tavoitteena oli, että oppilasparit ja koko ryhmä jakavat osaamistansa toisillensa verkon  välityksellä. Ohjelmoinnin opiskelu jo sinänsä tukee abstraktin ajattelun kehittymistä. Lisäksi kurssin tehtävät valittiin siten, että oppilaalle muodostuu käsitys ohjelmoinnin hyödyntämisestä matemaattisten ongelmien ratkaisussa.

Uutena kurssina toteutui keväällä 2004 ensimmäistä kertaa 9. luokalla omana valinnaiskurssina graafisen laskimen kurssi.

Muutamalla lukion lahjakkaalla oppilaalla oli kesällä 2003 mahdollisuus osallistua Helsingin yliopiston kemian laitoksen kesäkurssiin, Kerhokeskuksen "Tekniikkaa tytöille"-kurssiin ja Nasan avaruuskeskuksen leirille. Syksyllä 2004 käynnistyi lukion tiedeprojekti, johon osallistui 20 lukion oppilasta. Projekti huipentui maaliskuussa 2004 Cernin matkaan.

Kokemuksia keväällä 2004 peruskoulun päättäneen LUMA-luokan opiskelusta

Koulumme ensimmäinen LUMA-luokka päätti peruskoulun 29.5.2004 ja siirtyi jatkamaan opintojaan lukiossa. Sekä luokan oppilaat että opettajat ovat olleet tyytyväisiä kuluneeseen kolmeen vuoteen. Opiskelumotivaatio pysyi korkeana ja se näkyi hyvinä päästötodistusarvosanoina.

Seitsemännellä luokalla luokka opiskeli normaalin tuntijaon mukaisesti, mutta eteni matematiikassa jonkin verran muita luokkia pitemmälle ja "syvemmälle". Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla luokan oppilailla oli valinnaisaineena syventävä matematiikka ja tietotekniikka sekä yhdeksännellä luokalla ohjelmointi. Matematiikan syventävä kurssi mahdollisti nimen omaan vaativampien tehtävien sisällyttämistä opiskeluun. Erityisesti yhdeksännellä luokalla käytettiin kyseinen resurssi lukion laajan matematiikan kynnyksen madaltamiseen.  Työ tuotti tulosta, mikä näkyi mm. luokan oppilaiden hyvänä sijoittumisena matematiikkakilpailussa ja erinomaisena osaamisena 9. luokan kevään valtakunnallisessa matematiikan kokeessa. Motivaation säilymisestä kertonee se, että suurin osa oppilaista valitsi lukion pitkän matematiikan. Ratkaisevaa oli luokkaan muodostunut opiskeluilmapiiri - muissakin kuin LUMA-aineissa.

Kahden vuoden tietotekniikan opiskelu antoi vankat valmiudet tietotekniikan soveltamiseen opiskelussa.  Hyvänä kokemuksena tietotekniikan hyödyntämisestä matematiikan opiskelussa mainittakoon tilastomatematiikan kurssin opiskelu taulukkolaskennan avulla oikeita tilastoja aineistona käyttäen.  Eniten haastetta tarjosi kuitenkin JAVA-kurssi. Ohjelmointikurssi toteutettiin koulussamme ensimmäistä kertaa yhdeksännellä luokalla vaativalla JAVA-kielellä. Koska JAVA-työvälineet ovat ilmaisia, oli oppilailla mahdollisuus asentaa tarvittavat ohjelmat kotikoneelle. Lähes kaikilla oli myös kotona Internet-yhteys, joten materiaalin jako sekä viikkotehtävien työstäminen ja palauttaminen   oppimisympäristöä hyödyntäen oli mahdollista. Lähiopetustuntien välissä oppilasparit ja koko ryhmä – opettaja mukaan lukien - antoivat vihjeitä toisilleen visaisista viikkotehtävistä verkon välityksellä.  Oppimisympäristöä ei ole aikaisemmin käytetty koulussamme vastaavan laajuisesti.  Kokemukset olivat rohkaisevia. Kommunikointi verkon välityksellä ja oppilaiden ratkaisujen "julkaiseminen" selvästi aktivoi ryhmää. Koska LUMA-luokka oli omana ryhmänä sekä matematiikassa että tietotekniikassa, oli mahdollista valita ohjelmoinnin viikkotehtäväksi ajankohtainen matemaattinen ongelma.

Tietotekniikan soveltaminen ei rajoittunut pelkästään matematiikkaan. LUMA-luokan 6 oppilasta osallistui myös koulun kotisivujen ylläpitoon, mistä heille suuri kiitos. Lisäksi muutama oppilas valitsi  9. luokan lopputyöksi tietotekniikan aiheen.

Valtakunnallista LUMA-viikkoa vietettiin 10.-16.11.2008. Viikon teemana oli erilaiset oppimisympäristöt LUMA-aineiden opetuksessa ja opiskelussa. Koulun lisäksi oppimisympäristöillä tarkoitetaan esimerkiksi luontoa, yrityksiä, museoita, tiedekeskuksia sekä virtuaalisia oppimisympäristöjä. Erilaiset oppimisympäristöt monipuolistavat opetusta ja tekevät oppilaasta usein aktiivisemman toimijan.

Koulumme remontista johtuneista syistä LUMA-viikon aktiviteeteista pääsi tällä kertaa osalliseksi vain murto-osa koulun oppilaista. Koulussamme on verkko-oppimisympäristöä hyödynnetty tietotekniikan opiskelussa jo pitkään, mutta muissa aineissa ei lainkaan. LUMA-viikon teeman innoittamana biologian opettaja Hannamari Huhtanen suunnitteli yhdessä tietotekniikan opettaja Jani Alatalon kanssa verkko-opiskeluosuuden kahdeksannen luokan LUMA-luokalle. Verkko-opiskeluympäristönä käytettiin Oppimappia. Työtilaan oli koottu tiivis paketti tehtäviä, tiedonhakua, lintujen tunnistusta, keventäviä pelejä ja kiivasta keskustelua. Koulussamme LUMA-viikon perinteeksi muodostuneet päivän pähkinät siirrettiin nekin verkkoympäristöön LUMA-luokan arvuuteltaviksi. Verkko-opiskelua kokeili myös yksi yhdeksännen luokan kemian ryhmä. LUMA-viikolla saimme vain raapaistua verkko-opetusta hieman pinnalta, mutta varmasti jatkoa seuraa.

Koulumme oli vuoden loppuun asti remontissa ja opetusta järjestettiin useissa tilapäistiloissa. Laboratoriotyöskentely kemian opiskelussa ei siis ole ollut mahdollista tilojen vuoksi. Stora Enson flutingtehdas tarjosi kahdelle 9-luokan kemian ryhmälle mahdollisuuden opiskella osan tuotteiden elinkaari-jaksosta tehtaan laboratoriossa töitä tehden. Vaikka vierailua ei saatu sovitettua aivan LUMA-viikolle, sen etukäteistyöstäminen aloitettiin jo silloin. Ryhmät tutustuivat koululla paperin valmistukseen, kierrätykseen ja ympäristövaikutuksiin. Tehtaalla oppilaat näkivät prosessin alusta loppuun. Tehtaan "sivutuotteena" syntyy kaukolämpöä. Voimalaitoksen kattiloihin syötettävän veden laatua pitää seurata tarkasti korroosion estämiseksi. Laboratoriossa oppilaat saivat määrittää kattilavedestä kovuuden kompleksometrisella titrauksella sekä silikaattipitoisuuden spetrofotometrisesti. Aitojen töiden tekeminen asiantuntijoiden opastuksella oli oppilaiden mielestä mukavaa vaihtelua koulutyöhön.

Lyseonmäellä vietettiin jälleen valtakunnallista LUMA-viikkoa marraskuussa 2009. Viikon teemoina olivat tällä kertaa energia ja tähtitiede.